Mindfulnessista apua univaikeuksiin

Hyvä uni kertoo, että elämämme on tasapainossa, kirjoittaa Maria Saarelainen.

Huono uni taas siitä, että elämässämme on tehtävä jotain muutoksia kohti tasapainoisempaa arkea. Kun kuuntelet kehosi ja mielesi välittämiä viestejä, niin mitä ne kertovat sinulle? Mitä sinulle kuuluu? Miten sinä nukut?

On todettu, että 90%:lla unihäiriöisistä unen vaikeuden taustalla ei ole elimellistä vikaa. Yleensä unihäiriöt alkavat jostain elämän tasapainoa häiritsevästä tilanteesta. Kun tilanne rauhoittuu, niin unihäiriöt voivat jäädä ”päälle” ja unihäiriöstä tuleekin vähitellen ongelma, johon kuuluvat ajatukset aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Tyypillisiä ajatuksia illalla ovat mm. nukahdankohan tänä iltana, heräänköhän taas yöllä, enkä saa unta. Vähitellen voi myös määritellä itsensä huonoksi nukkujaksi, vaikka on aikaisemmin nukkunut hyvin ja siihen on ollut edellytyksiä. Mitä enemmän yrittää nukahtaa, sen voimakkaammin jännittyy pelko- tai ahdistustilaan, stressihormonitasot nousevat ja aivot aistivat tilanteen uhkaavana. Eihän silloin voi vaipua levolliseen yöuneen. Tämä huolta aiheuttavien ajatusten ja tunteiden kaaos saa aikaan noidankehän, joka vähitellen ruokkii itse itseään ja nukahtaminen ja unessa pysyminen on vaikeaa.

Emme voi pakottaa itseämme nukahtamaan. Uni on tila, joka edellyttää irti päästämistä. Mindfulnessharjoitusten avulla opit hellittämään ja päästämään lempeästi irti ajatuksista, tunteista ja kehotuntemuksista. Voitko luottaa siihen, että hellittämällä annat kehollesi mahdollisuuden nukahtaa? Voitko luottaa siihen, että kehosi kyllä tietää miten nukahtaa?

Jotta voit nukkua hyvin, niin kehosi ja mielesi tarvitsevat turvallisuutta. Turvallisuuden tunteeseen liittyvät myötätunto, levollisuus ja tunne, että on hyväksytty. Vaikka tilanne voikin olla haastava, niin sinun on mahdollisuus luoda mindfulnessharjoituksilla olosuhteet, jossa voit rauhassa levätä ja nukahtaminen voi olla mahdollista.

Mindfulnessharjoitusten avulla voit kohdata omat unen tuloa estävät tunteet illalla sängyssä ollessa. Kun kohtaat tunteesi, annat niiden olla, hyväksyen ne ja annat niille nimen, niin saatat huomata, miten olotilasi muuttuu.

Turvallisuuden tunteeseen liittyvä tunne, että on hyväksytty, tarkoittaa sitä, että itse hyväksyt omat tunteesi, ajatuksesi ja kehosi tuntemukset sellaisina kuin ne voit havaita. Ne ovat olemassa sinussa juuri sillä hetkellä. Mindfulnessin paradoksi onkin, kun hyväksyt ja hellität ja lopetat asioiden vastustamisen, annat niiden olla, niin niiden voima alkaa vähentyä.

Univaikeuksiin liittyy voimakkaasti myös oma sisäinen puhe. Mitä ja miten puhut itsellesi, kun et saa unta. Oletko ärsyyntynyt ja soimaat itseäsi vai puhutko itsellesi ystävällisesti ja lempeästi? Voit olla myös tilanteessa, jossa sinua nukuttaa, mutta lapsi herättää sinut kesken unien. Miten puhut itsellesi? Oletko äreä, kun heräsit ja sinun täytyy mennä yöllä peittelemään lastasi vai oletko rauhallinen ja menet rakkaudella peittelemään lapsen, jolle olet tärkeä ja sen jälkeen palattuasi sänkyyn puhut itsellesi ystävällisesti: ”Minulla on kaikki hyvin. Saan nukkua rauhassa. Vaikka en saa nyt välttämättä heti unta, niin annan itselleni luvan levätä”.

Kannattaa muistaa, että yleensä univaikeudet tulevat vähitellen, joten myös unen paraneminen vie aikaa. Kannattaa olla kärsivällinen ja harjoittaa mindfullnessharjoituksia säännöllisesti sekä kuunnella itseään ja kehoaan. Mindfulnessharjoitukset eivät ole suorituksia, vaan tarkkailevia ja havainnoivia olemisharjoituksia. Varaa siis itsellesi aikaa olla mindfulnessharjoituksissa.

Teksti: Maria Saarelainen

Maria on mindfulness-ohjaaja ja työhyvinvoinnnin asiantuntija. Lisää tietoa unesta ja mindfunessista sekä univaikeuksissa helpottavia mindfulnessharjoitteita löydät sivuilta: www.mindfulnesstunnetaitoakatemia.fi

Mindfulnessin 7 yleisintä väärinymmärrystä

Aleksi Litovaaran Hetkinen-vlogissa fiilistellään yleisimpiä väärinymmärryksiä mindfulnessiin liittyen ja avataan aiheita MythBuster-meiningillä!

Oivalluttavia katseluhetkiä!

Yleisimmät väärinymmärrykset mindfulnessista:

  1. Mindfulness on uskonnollista (Tästä voisi spekuloida maailman tappiin asti. Videolla pyrin antamaan mahdollisimman tiiviin ja selkeän vastauksen tähän.)
  2. Mindfulness on vaikeaa
  3. Mindfulness-harjoitukset ovat pakoa vaikeista ajatuksista, tunteista ja asioista
  4. Mindfulness on hihhuleiden hommaa
  5. Mindfulness-harjoitteluun haaskautuu liikaa aikaa
  6. Mindfulness-harjoittelun tavoitteena on mielen tyhjentäminen
  7. Mindfulness on rentoutumista

Voi olla, että teen tästä vielä jatko-osan. Mikä on sinun mielestä sellainen väärinymmärrys mitä olisi hyvä käsitellä?

Avainsanat: aivot, aleksi litovaara, asenne, elämä, energianhallinta, hyvinvointi, ihminen, kiitollisuus, kokonaisvaltainen hyvinvointi, läsnäolo, meditaatio, mindfulness, onnellisuus, rakkaus, stressi, stressinhallinta, terveys, tietoisuustaidot, tunteet, työ, työelämä, uskomukset

Aleksin nettisivut

Lisää mindfulness-videoita

Mindfulness auttaa – työssä kuin työssä!

Läsnäolon taidosta on muutakin hyötyä kuin sitä harjoittavan parantunut hyvinvointi.

Read the rest of this entry »

Mindfulness työelämässä

Miten aivot saa välillä arkena lomamoodiin, pohtii Maria Saarelainen blogissaan. Read the rest of this entry »

Keskittymiskykyä lisää, kiitos

Monta rautaa samanaikaisesti tulessa? Tuttu tunne monelle, kirjoittaa Maria Saarelainen.

Tulee riittämättömyyden tunne, kun yrittää tehdä kaikki työt ja vielä mahdollisesti samanaikaisesti ja päällekkäin. Miten rauhoittaa oma oloa?

Kaikki lähtee tiedostamisesta ja itsensä kuulemisesta. Kun on tarkkaavainen ja huomaa, että oma olotila muuttuu rauhattomaksi ja mieli impulsiiviseksi, niin on aika pysähtyä. Pysähtyminen on valinta, jonka saa tehdä aina uudelleen ja uudelleen päivän aikana. Jos pysähtyminen ei ole tuttua, niin sen tekeminen vaatii ensin enemmän itsekuria. Aivomme rakastavat rutiineja ja uusien rutiinien luominen vaatii tiedostamista ja aikaa sekä välittömän palkkion, jotta aivot motivoituvat pysähtymään uudelleen päivittäin.  Pysähtymisen palkkion omalla kohdallasi voit todeta itse seuraavilla ohjeilla.

Kun pysähdyt, niin lopeta hetkeksi se mitä olet juuri tekemässä. Sulje pehmeästi silmäsi, jos mahdollista. Keskity hetken aikaa ainoastaan hengittämisen tuntuun siinä kohdassa missä tunnet sen parhaiten. Anna itsellesi hetkeksi lupa vain olla tekemättä mitään. Aina, kun huomaat ajatuksien harhailevan, niin päästä niistä lempeästi irti ja palauta huomiosi uudelleen hengityksen tietoiseen tarkkailuun. Tee tätä tietoisuuden palauttamista vaikka sata kertaa pysähtymisen aikana.  Kun tunnet, että mielesi on rauhallisempi, niin voit palata sen ääreen mitä olit aikaisemmin tekemässä. Kun mielesi on tyynempi, niin voit tietoisemmin keskittyä vain yhden asian kerallaan tekemiseen. Jos huomaat, että ajatuksesi alkaa harhailla muihin tehtäviin, niin voit tehdä samaa ajatuksesta irti päästämistä myös työskennellessäsi.

Kun pysähdyt useita kertoja työpäivän aikana, niin saatat huomata, miten sinulla on eri tavalla energiaa myös vapaa-ajalla. Joka kerran pysähtyessäsi aivosi kiittävät sinua, kun tarjoat niille palautumishetken ja se lisää mentaalista energiaasi.

Teksti: Maria Saarelainen

Maria Saarelainen on työhyvinvoinnin asiantuntija, ratkaisukeskinen työnohjaaja ja mindfulness-ohjaaja. Hänen valmennuksensa käsittelevät läsnäoloa ja tiedostamista, tunnetaitoja sekä aivojen käyttötaitoja. Voit lukea lisää Marian sivuilta www.modusforte.fi. Maria toimii vastuuopettajana Päijät-Hämeen kesäyliopiston Mindfulness tunnetaitovalmentaja -koulutuksessa.

Mindfulness goes to movies

Leffassakin voi harjoittaa tietoista läsnäoloa, kirjoittaa vieraileva bloggaaja Aleksi Litovaara.

Hiljattain olimme vaimon kanssa katsomassa Pilvikartasto-elokuvaa. Leffa oli aivan huikea! Kolmeen tuntiin oli ladattu kuorma-autollinen täyttä viihdettä juonikiemuroineen ja metaforineen upeiden näyttelijöiden tähdittämänä.

Jälleen kerran oli hauska huomata – tällä kertaa erityisellä intensiteetillä – miten jännää oli matkata leffan mukana tietoisesti läsnä olevana. Screeniltä heijastuvaa suurta seikkailua oli yhtä innostavaa seurata kuin kehoani ja siinä tapahtuvia tuntemuksia. Lähden mukaan leffoihin täysillä (jep, aika monet muutkin asiat teen täysillä tai ei ollenkaan!) ja junnuna eläydyin niin vahvasti, että hätkähdin yleensä vasta kun kaverini tirskuivat vääntelehtivälle naamalleni! Onneksi nyt osaan olla enemmän tietoinen ja voin itse vaikuttaa leffan kyydin syvyyteen, tosin sekin on tietoinen valinta, että ennen leffaa päättää: go with the flow.

Pilvikartaston tunnevuoristorata piti omalta osaltaan huolen siitä, että mindfulness-taidoille oli käyttöä. Huomasin useasti kehoni jännittyvän ja hengittäväni pinnallisesti. Tällöin pystyin tietoisesti hellittämään ja rentouttamaan itseni. On ihailtavaa, minkälaisia olotiloja elokuvaohjaajat onnistuvat katsojalle luomaan. Kun välillä seurasin itseäni (ajatuksiani, tunteitani ja kehon aistimuksiani) ”ulkopuolisena tarkkailijana” oli tämä aivan yhtä ihmeellinen asia kuin itse leffa. Harvoin pääsee todistamaan itsessään niin laidasta laitaan keikkuvia tuntemuksia ja ajatuksia. Niissä jännissä väleissä kun vaimoni peitti korvansa ja katsoi leffaa vain sivusilmällä tihrustaen ja painautui lähemmäs minua, itse riensin kehon turvasatamaan tarkkailemaan välillä pelon, ahdistuksen ja vihan tunteita. Onneksi mukana oli myös iloa, innostusta ja rakkautta –  ja nämäkin toimivat välillämme kuin magneetit!

Lyhyesti sanottuna: mindfulness on mahdollistanut minulle suuremman leffa-nautinnon, koska voin arvostaa ja herkutella hyviä tunteita sekä hetkiä tietoisesti. Tämän lisäksi epämiellyttävät tunteet eivät kaappaa mennessään ja niiden nimeäminen sekä ulkopuolinen tarkastelu loiventavat niiden voimakkuutta.

Seuraavan kerran leffan ääressä voit kokeilla:

  1. Tule tietoiseksi siitä, että katsot leffaa ja hengität
  2. Tunne sisään- ja uloshengityksesi muutaman hengenvedon ajan, miltä vatsassa tuntuu?
  3. Havainnoi itseäsi kuin neutraali ulkopuolinen tarkkailija myötätuntoisesti ja arvostelematta
  4. Käy kehosi läpi ja tunnista kohdat jotka ovat jännittyneinä
  5. Hengitä jännittyneisiin kohtiin ja anna niiden pehmetä ja rentoutua, jos ne ovat pehmetäkseen. Jos kohdat pysyvät jännittyneinä, totea myös tämä. (Muista, että rentoutuminen ei ole suoritus vaan on kyse irti päästämisestä. Ei kannata yrittää tehdä itseään rennoksi, vaan olla rentona.)
  6. Mitä tunteita tunnet? Anna tunteille nimet.
  7. Missä kohtaa kehoa tunnet tunteen?
  8. Hengitä tuntemuksen alueelle kuten kohdassa 5.
  9. Anna tunteen joko liueta omassa tahdissaan tai voit kokeilla lähteekö myönteinen tunne laajenemaan kun annat sille huomiota
  10. Kokeile voitko ulkopuolisena tarkkailijana katsoa itseäsi ja leffaa yhtä aikaa!
  11. Nautinnollisia hetkiä!

Teksti: Aleksi Litovaara

Aleksi on mindfulness-ohjaaja, Professional ICF Certified Coach, ACC, Ratkaisukeskeinen Coach, Suomen Coaching-yhdistyksen hallituksen jäsen ja NLP Trainer. Aleksin seuraava Mindfulness tutustumisilta on 26.8. Mindfulness-kurssit alkavat: 2.9., 26.9. ja 28.10. Katso lisää www.aleksi.net ja klikkaa Mindfulness-kohtaa.

 

akucrop_MG_3704L

 

Mindfulness ja elämän kauneus

Anneli Litovaara kirjoittaa uudessa blogissaan rakkaudesta, myötätunnosta ja elämän kauneudesta:

Rick Hansonin kirjassa Just One Thing (2011) on 52 ideaa mf-harjoituksille. Yksi niistä on rakkaus, ja hän ehdottaa valitsemaan juuri tämän aiheen, jos kirjan kaikista aiheista ja mindfulness-harjoituksista valitsisit vain yhden. Kirjoittaja on neuropsykologi ja aivotutkija ja hänen edellinen kirjansa on ilmestynyt suomeksi nimeltään Buddhan aivot.

sireenitRakkaus käsitteenä on laaja ja tässä Hanson esittelee rakkautta, jota voi ilmaista  ja osoittaa muita kohtaan, jotta voi itse kokea sitä itse. Näin voit vahvistaa ihmissuhteitasi ja rauhoittaa tunnemyrskyjä.

Rakkaus on syvällä ihmisluonnossa. Esi-isämme tarvitsivat sekä varuillaan oloa, taistelua että taitoa solmia luotettavia ihmissuhteita. Jotta yhteisöt ja kansakunnat saattoivat kehittyä, tarvittiin rakkautta. Sen siemenet auttoivat vahvistamaan parisuhteita, äiti-lapsi -suhteita ja vuorovaikutustaitoja ja rakkaus on kirjoitettuna DNA:ssamme. Aivomme ovat kolmikertaistuneet vuosimiljoonien aikana, kun lapsuus vähitellen tuli turvallisemmaksi ja aivojen oli mahdollista kehittyä monipuolisesti ja rakkaudelle ja muille myönteisille kokemuksille tuli tilaa.

Kaikki me tarvitsemme rakkautta, ystävällisyyttä ja myötätuntoa itseämme ja muita kohtaan: läheisiä, työtovereita, naapureita, ystäviä, lähellä ja kaukana, koko maailmaa. Ystävällisyyden, hyväntahtoisuuden,  rakkauden kokeminen – miksi sitä haluatkin nimetä – parantaa vanhoja haavoja, voimaannuttaa ja kasvattaa mielen avartumista, lisää uskallusta käyttää monipuolisesti omia vahvuuksia…

Miten?

Tutkimus on osoittanut, että pienet ja lyhyetkin mindfulness-harjoitukset päivittäin tehtyinä merkitsevät paljon aivoillemme ja koko hyvinvoinnillemme. Voimme muuttaa mf-harjoituksilla aivojamme ja suojella itseämme stressiltä, vahvistaa tunnetaitojamme, kasvattaa resilenssiä (henkistä kestävyyttä selviytyä vaikeuksista)  ja nostaa mielialaamme huomaamalla myönteisiä kokemuksiamme entistä tarkemmin.

Kaikkiin mf-harjoituksiin ei tarvitse keskittyä istumalla pitkään hiljaa paikallaan, harjoituksia on monenlaisia ja arjen keskellä voi tehdä tässä myöhemmin esiteltävää harjoitusta pysähtyen lyhyesti.

Rakkaus on yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Ja kuitenkin hengittäminenkin voi lukkiutua ja sitä on hyvä vapauttaa, voimistaa ja auttaa kulkemaan vapaammin. Seuraava harjoitus voi auttaa. Voit ensin lukea sen ja tehdä harjoituksen omaan tahtiin poimittuasi idean:

  • Istu hetkeksi paikkaan, jossa voit olla rauhassa muutamia minuutteja.
  • Tuo mieleesi joku henkilö, jonka kanssa sinun on hyvä olla, joku, joka välittää sinusta. Tunne tämä lempeä tunne: miltä tuntuu olla pidetty, rakastettu. Salli tunteen lämmittää sydäntäsi, pehmentää kasvojasi. Jos mieleesi tulee häiritseviä tunteita ja ajatuksia, huomaa ne lyhyesti ja anna niiden liueta vähitellen pois ja palaa hyvään tunteeseesi. Lempeä tunne stimuloi aivojen hermojärjestelmissä tiettyä aluetta. Pysy tässä hyvässä, lämpimässä tunteessa ja anna sille tilaa mielessäsi.
  • Keskity sydämesi alueelle ja ajattele asioita, tilanteita ja kohtaamisia, jotka herättävät sinussa lempeitä tunteita, kuten ystävällisyyttä, kiitollisuutta  ja hyvää toivovaa myötätuntoa. Jotta voit tuoda harmoniaa niihin pienen pieniin hetkiin sydämenlyöntien välissä (sykeväleihin, vagal tone), hengitä niin että sisään hengitys ja uloshengitys ovat jokseenkin samanpituisia. Älä kuitenkaan pakota liiaksi hengitystä, anna sen löytää tämä tahti vähitellen. Sisään hengitys kiihdyttää sydäntä ja uloshengitys rauhoittaa. Sydämellä on enemmän kuin metaforinen yhteys rakkauteen – aivan kuten myös Barbara Fredrickson tuo esille. Sydämen verenkierto ja hermostomme toimivat yhdessä  – kuin rakastavaisten yhteen kiedotut kädet – ja tällainen harjoitus ravitsee sekä sydämen että koko ihmisen hyvinvointia.  Tätä harjoitusta kutsutaan myös Loving-Kindness – harjoitukseksi (LKM), ja suomeksi Lempeyden lauseet. Harjoitus vahvistaa hyviä, lämpimiä tunteita ja armollisuutta itseä ja muita kohtaan.
  • Voit vahvistaa lämpimiä tunteita lausumalla mielessäsi toiveita (lempeitä lauseita)  itsellesi ja muille, esimerkiksi: ”Olkoon, että olen / olet turvassa; Olkoon, että voin / voit elää ja työskennellä rauhassa; Olkoon elämäni / elämäsi onnellista; Olkoon, että voin / voit hyvin.”  Jos sinun ja jonkun toisen ihmisen välillä on hankaluuksia, voit silti sopivassa määrin  suunnata näitä lempeitä lauseita hänelle, esimerkiksi: ” Vaikka olen tällä hetkellä vihainen enkä salli sinun enää vahingoittavan minua, voin kaikesta huolimatta sanoa: olkoon, että voit hyvin ja löydät aidon onnen.”
  • Rakkaus on – many splended things – elämän rikkautta ja se on myös tahtoa. Mindfulness on valintaa, tahtoa pysähtyä ja havainnoida kaikilla aisteilla hienovaraisesti itseä ja ympäristöä. Mf-taidot auttavat havaitsemaan muuten niin helposti ohi kiitäviä myönteisiä tunteita, onnen ja  ystävällisyyden hetkiä.
  • Yhtenä sovelluksena voit kokeilla tätä harjoitusta esimerkiksi seisoessasi pitkässä kassajonossa: suuntaa ensin huomio hengitykseesi ja anna sen tasaantua ja kulkea rauhallisesti. Voit lausua mielessäsi: ”Aivan kuten minä, niin me kaikki haluamme tämän kassajonon etenevän ripeästi. Olkoon, että olemme kärsivällisiä ja rauhallisia.”  Havainnoi, miten harjoitus rauhoittaa mieltäsi.
  • Mindfulness-harjoitus ”Lempeyden lauseet” löytyy CD-levyltä Myönteisyystaidot

Muutama periaate Rick Hansonia mukaellen:

  • Ole ystävällinen itseäsi kohtaan – puhu itsellesi kauniisti
  • Nauti elämästä sellaisena kuin sen koet – kaikesta huolimatta löydä hyvä
  • Vahvista voimavarojasi – tee mf-harjoituksia, tee lisää sitä mistä nautit
  • Löydä aito, aktiivinen elämäntapasi niin töissä kuin kotona  – huomaa onnistumisesi
  • Rauhoita äkkinäisiä tunnetilojasi, vahvista tunnetaitojasi – yksinkertaiset hengittämiseen keskittyvät mf-harjoitukset auttavat

Teksti: Anneli Litovaara

Anneli Litovaara on toinen Mindfulsolutions-tuotemerkin perustajista, mindfulness-kouluttaja ja VET-psykoterapeutti. Annelin kursseja löydät etusivun kurssikalenterista.

 

Punainen personal trainer

Mitä olet tehnyt viime aikoina ruuhkassa ajaessasi, kirjoittaa Aleksi Litovaara.

Entä mitä olet ajatellut  tietokoneen käynnistymistä odotellessa? Oletko vihellellyt iloisesti, että tätähän mä just kaipaan. Leppoisaa aikaa itseni kanssa pitäen omasta hyvinvoinnista hyvää huolta sekä huomioiden niitä myönteisiä tunteita mitä tilanteeseen liittyy? Vai, onko suupielestä saattanut lipsahtaa muutama ärräpää hitaan koneen vauhdittamiseksi tai onko keskimmäinen sormesi suoristunut liikenteen muille teiden ritareille?

Jos seisot punaisissa liikennevaloissa, fakta on se että siinähän jäpität. Sinulla on kuitenkin valtikka siihen, millaisen kokemuksen itsellesi teet. Valitsetko ärrinmurrin, joka vie stressitasosi kattoon vai haluatko sen sijaan laskea stressiäsi.

Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, monet ovat tietoisia siitä, että voivat valita ajatuksensa ja tunteensa. Kukaan ei ole syntynyt ajattelemaan tai tuntemaan vain ja ainoastaan tietyllä tavalla. Ajatukset ja tunteet eivät ole sama asia kuin ihminen itse. Eli seuraavalla kerralla, kun kuulet ”mä nyt vaan oon tämmöinen…” voit hymyillä myötätuntoisesti – ainakin sisäisesti.

Mitä jos seuraavan kerran punaisissa valoissa kokeilisit jotain erilaista. Kohtaa punainen valo kuin myötätuntoinen, kannustava ja sitkeä personal trainer – ja sitkeyttä tällä kaverilla riittää! Punainen PT voi muistuttaa sinua siitä, että on sopiva hetki olla läsnä tässä hetkessä ja ottaa itselleen luxus aikaa – voit vain olla ja PT kyllä pitää huolen, kun on aika siirtyä eteenpäin. Voit vaikka tietoisesti seurata hengitysliikkeen tuntemuksia vatsassa, miltä tuntuu sisään hengitys ja uloshengitys. On myös mahdollista keskittyä kehon tuntemuksiin, siihen miltä ratti tuntuu sormissa, millainen on ratin pinta, voitko havaita lämpöä, viileyttä tai jotain muuta?

Kun olet näin ollut tietoisesti läsnä hetken aikaa voit antaa henkisen yläfemman itsellesi ja jos oikein riehaannut voit taputtaa itseäsi olkapäille kannustavasti – henkisesti, että fokus säilyy liikenteessä. Tähän saattaa punaisen PT:n lisäksi kannustaa se, että vastaavan tyyppisistä pidemmistä harjoituksista, eli mindfulness meditaatioista on huikeita tieteellisiä tuloksia. Olet siis hyvinvoinnin äärellä, joka vahvistaa mm. aivojesi luovuus- ja myötätuntoalueita.

Tietokoneen kanssa voi soveltaa samaa ja muita vastaavia sovelluksia voi keksiä vaikka kuinka. Mikä on sinun valintasi seuraavalla kerralla?

Teksti: Aleksi Litovaara

Aleksi on mindfulness-ohjaaja, Professional ICF Certified Coach, ACC, Ratkaisukeskeinen Coach, Suomen Coaching-yhdistyksen hallituksen jäsen ja NLP Trainer. Aleksin seuraava Mindfulness tutustumisilta on 15.5. Mindfulness-kurssit alkavat: 28.5., 2.9. ja 28.10. Katso lisää www.aleksi.net ja klikkaa Mindfulness-kohtaa.

 

akucrop_MG_3704L

 

Oletko valmis kiitollisuuteen?

Sana ’kiitollisuus’ tuntuu suurelta ja jopa valtavalta, kirjoittaa Tuula Kiuru-Ahvonen.

Kursseilla ja valmennuksissa olen huomannut, että kiitollisuus sanana vetää hiljaiseksi: mistä isosta voin olla kiitollinen vai onko minulla niin isoja kiitollisuuden aiheita lainkaan. Kuitenkin kyse on enemmänkin omasta elämänasenteesta, millä tavalla suhtaudun asioihin ja millä ”mittarilla” niitä mittaan. Huomaanko elämäni hyviä sisältöjä ja osaanko antaa arvoa sille, mitä minulla on juuri nyt.

Kiitollinen elämänasenne ja kiitollinen ihminen näkee kiitoksen aiheita joka päivässä. Pienet arkipäivän tapahtumat, kiireetön aamu, linnunlaulu ulkona, auringon paiste ja valo synnyttävät kiitollisuutta: kiitos, että saan kokea ja nähdä tämän. Mitä enemmän kiitollisuuden aiheita näkee ja kokee, sitä enemmän niitä myös jatkossa huomaa.

Kiitollisuuden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille on tieteellisesti tutkittu ja tulokset kertovat hyvin selkeää kieltä. Kiitollisuus lisää kykyä nauttia myönteisistä kokemuksista, mitä enemmän voin nauttia ja iloita siitä, mitä elämässäni on läsnä juuri nyt, sitä enemmän koen tyytyväisyyttä ja mielihyvää. Kiitollisuus vaikuttaa myönteisesti myös omanarvontuntoon ja itsekunnioitukseen: voin aidosti iloita siitä mitä olen ja siedän paremmin myös stressiä ja hankaluuksia. Tutkimuksissa on myös todettu kiitollisten ihmisten olevan tyytyväisiä vähempään materiaan, heillä ei ole tarvetta havitella koko ajan jotain lisää – elämänilo löytyy muualta. Kiitollisuus lujittaa ihmissuhteita ja voi johtaa myönteisen palautteen kehään.

Kiitollisuutta voi opetella ja sen voi oppia.  Tietoinen pysähtyminen kiitollisuuden äärelle on esim. sitä, että huomaa päivittäin yhden hyvän, elämäänsä kuuluvan asian ja on siitä aidosti tyytyväinen ja iloinen. Kiitollisuuden ilmaisemisella on myös suora syy-yhteys fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymiseen.  Kiitollisuutta voit ilmaista kirjoittamalla paperille asioita, joista olet kiitollinen. Voit myös kirjoittaa kirjeen ihmiselle, jolle olet kiitollinen tai voit kertoa sen puhelimessa. Ja jos suora ilmaiseminen tuntuu haastavalta, voit ainakin omassa mielessäsi ajatella kiitollisuutta ja kohdistaa ajatuksesi ao. henkilölle.

Pysähdy miettimään, mistä sinä voit olla kiitollinen juuri tänään.

Tuula Kiuru-Ahvonen ratkaisukeskeinen valmentaja, mindfulness ohjaaja ja kouluttaja, jolla on usean vuoden omakohtainen kokemus mindfulnessin myönteisistä vaikutuksista. Hän valmentaa mindfulnessia yrityksessään Intuitica Oy:ssä.

tuula

 

Niin vähällä niin paljon!


Minne olemme kadottaneet olemisen taitomme, pohtii vieraileva bloggaaja Tuula Kiuru-Ahvonen.

Nykyajan arjessa tavoittelemme, mittaamme, seuraamme ja vertailemme – ja aika usein voimme huonosti tai ainakin voisimme voida paremmin. Minne olemme hukanneet lähes ikiaikaisen, konstailemattoman ja luonnollisen olemisen taitomme? Oleminen on dynaamista elämistä kaikilla aisteilla tässä hetkessä, joka meillä on juuri nyt; muusta ajasta me emme voi tietää.

Esimieskoulutuksissa ja valmennuksissa olen huomannut, kuinka ”janoavia” nuo ihmiset – esimiehet vaativissa tehtävissään – ovat. Tietoa ja oppeja on paljon mutta se olennainen, ihmisenä olemisen taito, näyttää olevan se, joka vetää puoleensa. Lyhyetkin pysähdykset mindfulness harjoitteen äärelle muun koulutuksen keskellä tuo ”vettä janoavalle”. Tunnelma on käsin kosketeltava, myönteisesti ihmettelevä ja kokemuksellisesti aito. Usein on käynyt niin, että harjoitteita halutaan koulutuspäivän aikana lisää, kokemus saa aikaan oivalluksen siitä, että tämä tekee minulle hyvää.

Intuitiivinen oivallus on oikeassa. Niin vähällä saa niin paljon – se pitää paikkansa. Päivittäiset lyhyetkin pysähdykset auttavat olennaisesti lisäämään hyvinvointiamme. Muutaman minuutin ohjattu mindfulness-harjoite säännöllisesti kuunneltuna voi avata meille kokonaan uuden maailman, jossa voimme kokea mielekkyyttä ja mielenrauhaa.

Mindfulness-asenteen keskeiset elementit, kärsivällisesti ja aloittelijan mielellä, hyväksyen ja luottaen, vertailematta ja myötätuntoa tuntien ovat asioita, joita me nykyajan ihmiset tarvitsemme. Työelämämme ja kvartaalitalous eivät valitettavasti näitä vielä juurikaan tue, mutta me itse voimme tehdä palveluksen omalle (työ)hyvinvoinnillemme.  Me voimme itse valita, miten elämme ja millä tavalla suhtaudumme eteemme tuleviin asioihin. Mindfulness antaa voimavaroja kestää hankaluuksia, stressiä ja painetta. Mindfulness avaa mielemme myös näkemään kauniita, hyviä asioita, myönteiset tunteet saavat meissä lisää tilaa ja elämän riemulla on mahdollisuutensa.

Niin vähällä niin paljon! Mindfulness ei luo kiirettä, se lisää rauhaa ja rauhan tunnetta. Pienillä asioilla voit vaikuttaa suuresti, muutama minuutti päivässä rauhoittumista ja pysähtymistä keskittyen juuri siihen, missä olet tai mitä teet tai tunnet.

Oma kymmenien vuosien kokemukseni esimiehenä ja johtajana oli välillä tunnetta siitä, että selkänahka ei enää riitä eikä veny. Enää ei ole, mistä ottaa mutta silti pitäisi jostain ottaa. Oma sisäinen rauhan tunne lisää kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta ja antaa mahdollisuuksia tuntea tasapainoa silloinkin, kun pahin kiire ja paine painavat päälle. Olisin itse kaivannut tuota sisäisen rauhan ja voiman tunnetta aikoina, kun jopa epäinhimillinen vastuu painoi mutta tuolloin en vielä tiennyt mindfulnessista ja sen mahdollisuuksista tuottaa tyyneyttä ja voimaa. Kunpa olisin tiennyt! Nyt voimme itse vaikuttaa hyvinvointiimme luonnollisin mindfulness-keinoin, niin arjessa kuin työelämässä.

Tuula Kiuru-Ahvonen ratkaisukeskeinen valmentaja, mindfulness ohjaaja ja kouluttaja, jolla on usean vuoden omakohtainen kokemus mindfulnessin myönteisistä vaikutuksista. Hän valmentaa mindfulnessia yrityksessään Intuitica Oy:ssä.

Tuula ja Taina Laane ohjaavat yhdessä mindfulness intensiivikurssia esimiehille keväällä 2013 (alkaen 10.4.). Lataa tästä esite.

tuula

Kurssikalenteri
Seuraava mindfulness-intensiivikurssi, TaitoBa House Tutustu
Lue läsnäolovinkit blogista!
Mieli-lehden artikkeli
Mielenrauhaa mindfulnessista. Lataa artikkeli tästä pdf-muodossa